Taksimatka on useimmiten arpapeliä niin auton kuin kuskinkin osalta, mutta tällä kertaa homma ei varsinaisesti mennyt ihan nappiin.

Tarinamme alkaa tuiki tavallisesti, kun hyppäsin taksiin Rautatientorin Elielinaukion puoleiselta tolpalta keskiviikkona viiden paikkeilla. Jonossa kohdalleni osui musta Mersun tila-auto, johon hyppäsin yksin. Kuskina oli noin viisikymppinen mies, joka tervehti asiallisesti ja tiedusteli määränpäätä. Ilmoitin kuskille osoitteen Espoossa.

Pirssi lähti liikkeelle ja Postikadun kohdalla kuljettaja kysyi, sopiiko mulle jos hän ottaa välissä yhden puhelun. Vastasin rennosti, että antaa palaa kun oma puhelinkiintiö päivän osalta oli jo ihan täynnä. Työpuhelusta ei kuitenkaan ollut kysymys, sillä kuski alkoi järkkäilemään itselleen tärskyjä ja kyseli daamilta illan suunnitelmista ja Arkadiankadun kohdalla rupattelu päättyi suunnilleen seuraaavanlaiseen lauseeseen: “Jos sulla ei kerran ole mitään, niin sopisko että nähdään puol seiskalta, kun en ole itsekään vielä juonut kahveja. No niin, mulla onkin tässä asiakas kyydissä joten nähdään sitten.” Tässä vaiheessa mua lähinnä huvitti, että nasta juttu, kundi sai järkättyä itselleen päiväkahviseuraa. Ja koska taksimatkoja kertyy kuukausitasolla ihan riittävästi, niin mulla ei mitään ongelmaa jos kuskilla on vähän rennompi ote omaan duuniin.

Pian treffipuhelun päätteeksi kuski sai puhelun ja pirssi seisoi tässä vaiheessa ruuhkassa Pohjoisella Rautatiekadulla. Ilmeisesti puhelu tuli taksikeskuksesta. Kuljettaja vastasi puheluun ja linjan toisesta päästä kuului kärttyisän oloinen naisääni. Kuljettaja reagoi vihaisiin tiedusteluihin selittämällä, että oli pyörinyt rautatieaseman vieressä eikä ollut nähnyt asiakasta, joten oli mennyt tolpalle ja ottanut asiakkaan kyytiin. Selittely ei tainnut mennä läpi, sillä seuraavaksi puhelimesta sanottiin jotain, jota en kuullut, johon kuljettaja reagoi hätääntyneesti ja totesi, että “ai se oli ennakkotilaus, no voi hemmetti! Mä lähden saman tien hakemaan asiakasta!”. Tästä käynnistyi erikoinen tapahtumien ketju.

Vielä puhelimessa ollessaan kuski teki Lapinlahdenkadun risteyksen kohdalla u-käännöksen ja kuittasi vielä puhelimeen, että on matkalla ja sulki puhelimen. Itse reagoin puhelun päätyttyä u-käännökseen ihmetellen ääneen, että “mikä sun suunnitelma nyt on?” Kuljettaja vastasi tähän hätääntyneenä, että “Voi harmi, voi harmin harmi että näin kävi!”, johon mä vastasin todella hämmästyneenä, että “niin, miten siis kävi?” ja että “onko sulla nyt uusi reitti?”, mutta ymmärsin samalla, että mun kyytini näköjään peruttiin multa kysymättä.

Samalla kun kaivoin puhelinta taskustani, kuulin etupenkiltä epämääräistä harmittelua ja että “Mistäs me sulle nyt saadaan taksi?” ja että “Onko sulla kiire?”. Vastasin tähän, että “totta kai mulla on kiire, en kai mä muuten olisi taksia ottanut.” Koska toiminta oli mielestäni täysin käsittämätöntä, halusin kirjata kundin nimen ja tiedot ylös puhelimeeni ja kysyin kuljettajalta “mikä sun taksin numero on?” Tästä kuski hätääntyi entisestään ja rupesi änkyttämään vastaan, että “Mihin sä nyt mun numeroa tarviit, eikös me voitaisi sopia tätä sun kanssasi” ja että “mä voin maksaa sun kyydin”. Tähän totesin vain, että “en mä sulle aio tästä kyydistä enää mitään maksaa, mutta mikä sun taksin numero on?”. Toistin kysymyksen vielä kerran, kun en saanut asiaan vastausta ja kundi rupesi yhä hätääntyneempänä kaivamaan lompakkoaan ja rupesi tyrkyttämään etupenkiltä mulle kakskymppistä ja sanoi, että “mä voin maksaa sun matkan tai voi pudottaa sut asiakkaa jälkeen ilmaiseksi himaan.” Vastaus: “Mä voin kyllä ihan itse maksaa matkoistani, joten kysymys ei todellakaan ole siitä. Voisitko nyt vain antaa mulle taksinumerosi ja yhteystietosi”.

Tässä vaiheessa kundi lähti painamaan ruuhkaista Pohjoista Rautatienkatua vastaantulijoiden kaistaa, otti reilun sadan metrin kiihdytyksen ja ehdittiin kuin ihmeen kaupalla Pohjoisen Rautatienkadun ja Runeberginkadun risteykseen ja kiilasi valoissa seisoneen auton edelle. Sitten kundi hivutti autonsa punaisia päin Runeberginkadulle ja lähti kiihdyttämään ja kääntyi oikealle sillä seurauksella, että automme kylki otti kiinni Runeberginkadulla jonossa olleen auton takapuskuriin ja aivan hätäpäissään oleva kuljettaja huudahti etupenkiltä ihmetellen, että “Voi ei, mitäs nyt kävi”, samalla kun auto heilahti kontaktista vasemmalle. Hän ei kuitenkaan pysähtynyt, vaan jatkoi vasemmanpuoleiselle kaistalle nuolivaloihin, joista painoi niiden ollessa punaisena läpi ja ajoi Eteläisen Rautatiekadun vasempaan reunaan, johon kolaroitu auto ajoi taksin taakse.

Tässä vaiheessa katsoin parhaaksi hypätä ulos taksista, tarkistin taksin numeroksi Helsinki 13, sekä auton rekisterinumeroksi ASI-472 ja jätin yhteystietoni kolaroidun auton kuljettajalle, mikäli he haluavat tilanteelle todistajan. Kuljettaja oli edelleen tässä tilanteessa ihan pihalla ja yritti hätäpäissään selitetllä kolaroiduin auton omistajalle, että ei meidän tarvitse tilata poliisia, vaan voidaan sopia tämä jälkikäteen.

Poistuin tilanteesta ja kävelin Runeberginkadun Radissonin tolpalle, josta otin taksin joka vei mut asiallisesti määränpäähän. Yritin himassa selvittää kuljettajan nimeä, mutta rekisterinumerolla sain ainoastaan tiedon ajoneuvon omistajasta, joka on Taximedia Oy, mutta en ole vielä ottanut heihin yhteyttä jatkotoimenpiteiden osalta. Soitin himasta taksikeskuksen ennakkovarauksiin, josta yritin saada kuljettajan yhteystietoja, joita minulle ei suostuttu kertomaan, mutta mut ohjattiin asiallisesti ottamaan yhteyttä taksitarkastajaan. Taksitarkastajan kanssa rupattelun jälkeenlähetin vielä pyynnöstä kuvauksen tapahtumasta meilitse.

Että tämmöstä. Taximedia Oy ja unohtumattomat kyydit.

EDIT: Meilistä tarinaksi.

Klipille tuli pituutta, mutta äläpä huoli sillä koko setti on täynnä asiaa!

Edit: Kokeillaan myös audioversiota

Asiakasymmärrystä ja rahoitusvaihtoehtoja startupeille from Mr Bisnesmies on Vimeo.

We’re back! from Mr Bisnesmies on Vimeo.

Haastattelussa ENCAn Eetu Hyppönen (Eetun blogi)ja Mika Suominen.

Balancion haastattelu 2/2 from Mr Bisnesmies on Vimeo.

Haastattelun toinen osa. Tsekkaa myös eka osa!

Haastattelussa Jussi Muurikainen Balancionista. Tämän osan pituus n. 15 min ja toinen samanlainen tulossa myöhemmin tällä viikolla.

Technopolis Online. Tsekkaa myös Technopoliksen Twitter-listat